sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Katja&Kaisu: EM-kisojen jälkeinen olemisen paino

Tämä blogi piti kirjoittaa ennen lähtöä. Onneksi olimme laiskoja, sillä näin kisojen jälkimainingeissa syntyvät aina kiinnostavimmat ja älykkäimmät tekstit.
Tärkeimmät asiat ensin. Tanskassa ei näköjään syödäkään voileipiä. Ruoka parani loppua kohden päivä päivältä ja sään suhteen reippaat ulkoilmaihmisemme valitsivat usein mieluummin porealtaan tai vohvelinpaistajaiset kuin ulkoilun. Onneksi majoituspaikastamme oli merinäköala, joka näytti täysin siedettävältä lasin takaa ja villasukat jalassa. Bussitkin kulkivat kotoisasti silloin tällöin. Pelipaikalle pääsi nopsasti myös kävellen, mutta kaikkea eivät urheilijatkaan aina jaksa.

Pelien osalta alkusarja sujui keskinkertaisesti. Olimme puolivälierissä lohkomme kolmosia ja kohtasimme tärkeässä ottelussa jo perinteeksi muodostuneen Ruotsin. Peli kulki paikoittain ja varsinaisen peliajan jälkeen olimme tasatilanteessa 5-5. Siirryimme jatko-ajalle, jossa peli loppuu, kun jompikumpi tekee maalin. Täsmällisyydestään tuttu Saksaa edustava tuomari oli niin jännittyneessä tilassa, että tuijotti 3 metrin viivaa 6 metrin viivan sijaan. Hän vihelsi meille pitkän heiton, joka oikeasti oli 3 metriä laillisen puolella, Ruotsi teki rankkarista maalin ja pääsi taistelemaan 4. parhaan joukkoon. Katjan ja tuomarin sananvaihto pelin jälkeen oli hyvin voimallista. Tuomari myönsi virheensä ja pyyteli anteeksi käytävillä vielä pari seuraavaakin päivää. Huono homma tässä oli vain se, että lajissamme ei saa käyttää mitään videoaineistoa todisteena ja tuomaria vastaan ei voi tehdä protestia.

Tuloksena kuudes sija ja pysyminen naisten A-sarjassa. Emme ole tyytyväisiä, joten palaamme takaisin treenaamaan kohti Lontoota entistäkin nälkäisempinä. Mekin haluamme saada Timo Laitisen itkemään onnen kyyneleitä.

Suomen miehet ottivat jättipotin ja voittivat mestaruuden. Pääsimme laulamaan Maamme –laulua sittenkin! Saunaa ei Pojalle löytynyt, mutta finaalin sankaripelaaja kävi kyllä vaatteet päällä suihkussa oma-aloitteisesti.

ONNEN KYYNELEET, TAKIN KAULUKSEEN, KUIN TÄHTI TAIVAALLEEN, PUTOAA...

Maalipallonaiset Katja Heikkinen & Kaisu Hynninen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti