Taas reissuun lähti Karjalaisen ja minun tiimi. Katjan tiimiin kuului avustaja Tanja ja Ratsuttaja Pete, sekä minulla avustajani Sabina ja nyt oudokseltaan toisena assarina /ratsuttajana valmentajamme A.P. Heino.
Hiljaisen ja raskaan lennon jälkeen kävi ilmi, että juuri minun matkalaukkuni oli hukassa, juuri se laukku missä kaikki ratsastusvarusteeni ja apuvälineeni olivat . Laukkusotkun selvittelyjen jälkeen saatiin myös taistella vuokra-autosta, mikä ei nyt ihan ollut sellainen kuin piti. Lisää rahaa tiskiin ja päästiin lopulta ajamaan Miamista West Palm Beachiin isolla Suburbanilla.
Kisafiilis alkoi pikkuhiljaa kohota, kun raskaasta lennosta toivuttiin seuraavaksi päiväksi. Tallilla minua odotti lainahevonen, minkä näkemistä olinkin jännittänyt paljon. Siellähän pahin painajaiseni seisoikin karsinassa odottelemassa. Minulle oli varattu risteytysponi Sarona, n. 145cm korkea, entinen lasten kisaponi ja nykyinen Vinceremoksen tilan terapiaponi. Olin hiukka kauhuissani, varsinkin kun näin ponin ekana päivänä liikkumassa lasten superman näytöksessä. Muistutankin nyt, että vammaiskilparatsastus ja terapiaratsastus ovat aivan eri asia ja eri maailmoista. Alkoi tuntua siltä, että Lontooseen tarvittavat pisteet jää saamatta! Sitten kaiken kukkuraksi vielä seuraavana päivänäkään minun hävinnyt matkalaukkuni ei ollut vieläkään palannut.
Ratsuani kokeilemaan päästäkseni minun oli mentävä ostamaan melkein kaikki uudet ratsastusvälineet ja kangaskaupasta tarranauhaa, kuminauhaa ja teippiä. Illalla sitten askarreltiin uusia apuvälineitä. Kun vihdoin pääsin ponini selkään, saivat uudet viritykseni hiukka kyytiä! käveleminen vielä sujui kohtalaisesti, mutta ravi oli katastrofi! Poni pelkäsi puutteellisia apujani, piiskojani ja säntäili pää pystyssä paniikissa joka suuntaan, laukkaa tietenkin. Jäi aika huono maku, ja päiviä treenata oli enää nolla! Lisäksi avustajani Sabina oli kovassa kuumeessa, sängyn pohjalla, pois pelistä. Olin aika stressaantunut!
Torstai aamuna oli ensimmäinen startti. Jonkin ihmeen kaupalla, maailmalla 4 ½ vrk. kateissa ollut kassini saapui tuntia ennen lähtöä kisapaikalle, Jee! Oletinkin onneni kääntyneen. Päätettiin laittaa ponille vahvempi kuolain, eli kanget, toivoen että saisin ponin edes hieman enemmän hallintaani. Ja kun sain omat turvalliset apuvälineeni yms. tavarani, niin ponikin alkoi verryttelyssä kuuntelemaan minua. Rata oli hyvä ja prosentteja riittävästi, vaikka ei paikallisia kisaajia voitettukaan, niin Katjan voittaminen tuntui hyvältä :)
Kisat sujuivat loppupelissä riittävän hyvin ja prosentteja laskeskellessamme viimeisinä päivinä, tulimme tulokseen että minä olisin maailman ranking viides ja Euroopan ranking 4. Lontooseen Eurooppa paikkoja oli jaossa kaksi, mutta tiedossa oli että luultavasti Afrikan kaksi paikkaa tulisivat eurooppaan, rankinglistan mukaan siis minä saisin toisen? Eli siis Suomelle kaksi paikkaa, joista Karjalainen on ratsastanut toisen, ollen maailman ranking 2.
Kotimatkalle riitti pureskeltavaa ja jännitettävää! Minulla ei ollut hajuakaan siitä milloin paikat varmistuu, ja meneekö paikkajako niin kuin oltiin ajateltu? Kotiinpaluu oli aika outoa, Suomessa oli n.50 astetta kylmempää kuin Floridassa…(ei tarvinnut enää miettiä mitkä bikinit aamulla päälleen laittaa), aikaerokin tuntui kropan joka kolkassa, varsinkaan aivot ei tahtoneet lähteä käyntiin!
Sain Karjalaiselta tiedon Facebookin kautta muutamaa päivää kotiinpaluun jälkeen illalla, että hän oli löytänyt listan että suomi oli saanut kaksi paikkaa Lontooseen! No huh, kylläpä tuli hyvä fiilis, mutta jotenkin en asiaa vielä sisäistänyt. Kun Ratsastajainliitosta seuraavana aamuna soitettiin ja onniteltiin paikasta, niin viimein tajusin että totta se on perkule! Mä tein sen, mun Tiimi teki sen, Ratsastajainliitto, Paralympiakomitea ja sponsorit ,ystävät… Me tehtiin se!
Nyt voin rauhassa keskittyä ykköshevoseni Griviksen ja muiden hevosten treenaamiseen ja itseni kehittämiseen, pistää palapelin puuttuvia paloja kohdalleen ja kerätä voimia Lontooseen, näyttääkseni tämän suomalaisen sisun voiman koko maailmalle :)
-Jaana
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti