Terveisiä Espanjan kaakkoisrannikolta, missä Välimeri väikkyy sysäten leppoisasti aaltojaan rantahietikolle ja missä ananasrunkoiset palmut humisevat tuulen esitellessä voimiaan! Tämä oli ensimmäinen matkani Iberian niemimaalle, ja silmäni nauttivat palmuista sekä espanjalaisista taloista bussin viedessä meitä lentokentältä hotellille. Osa joukkueestamme oli matkustanut Alicanteen pari päivää aiemmin. Odotin heidän seuraansa kovasti. Vaikka yksilölaji kyseessä onkin, on joukkueen tuki tärkeää.
Ammuntani oli viimeisenä kisapäivänä, joten minulla oli muutama päivä aikaa kierrellä ympäristössä sekä pitää yllä hyvää mieltä ja kisavirettä. Ensimmäisenä päivänä kävin ase- ja varustetarkastuksessa sekä ammuin parikymmentä laukausta ilma-aseradalla todeten, että se tuntui valaistukseltaan tavalliselta kansainvälisen tason radalta – siis aivan hyvältä.
Kisapäiväni aamuna vatsaani väänsi voimakkaasta jännityksen tunteesta ja noukin aamiaista kuin lintunen. En kyennyt syömään lautastani tyhjäksi. Bussissa kuuntelin musiikkia, joka tuntui vapauttavalta jännittyneelle mielelleni. Alicanten kisat olivat suurin tähänastisista vammaisammunnan maailmancupeista. Osallistujia oli sarjassani vajaat 60. Eriä oli kolme, joista keskimmäinen oli minun eräni. En halunnut tietää, millaisia tuloksia ensimmäisessä erässä oli ammuttu. Tiesin varsin tarkasti maailman tason ja sen, mitä menestyminen minulta vaatisi.
Kisa oli henkistä taistelua koko ajan, mutta samalla nautin ampumisesta. Olin erittäin latautunut ja toistin suoritusta, joka on selkäytimessäni. Viimeisen finaalilaukauksen jälkeen näin avustajani ja päävalmentajamme kasvoilta, että olin voittanut ja saavuttanut Suomelle paikan Lontooseen. Puhkesin kyyneliin, joiden tulo jatkui vielä kiirehtiessäni radalta onnitteluhalausten siivittämänä voittajalle kuuluvaan doping-testiin.
Tunnen suurta helpotusta ja onnea. Kuluvan kauden tavoite on saavutettu. Aherrus ja ampumisesta nauttiminen jatkukoot, tähtäimessä Lontoon näkymät siintäkööt!
- Minna Leinonen
tiistai 17. toukokuuta 2011
Kohti Lontoota -blogi on muuttanut
Paralympiakomitean nettisivuilla vuodesta 2010 lähtien pyörinyt Kohti Lontoota -blogi on muuttanut tänne. Blogissa seurataan, mitä ampumaurheilijan, maalipallopelaajien ja sekä ratsastajan kauteen kuuluu. Mukana tulee olemaan kesäkuusta eteenpäin olemaan myös vierailevia bloggaajia, joten kannattaa pistäytyä säännöllisesti katsomassa, mitä kesälajeissamme tapahtuu matkalla kohti Lontoon paralympialaisia!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)